Niin kuin kauan kuin syöt mitä sinulle kannan ja Niin kauan kuin muutakin annan Et minua liikaa voi kehua Mitä vain pyydätkin, sanon ettei se käy edes myöhemmin Et muita saa tavata ettet tajua vertailla Tai vajoan
Pyydän vain yhtä vaikka vähän sallin Mutta jos niin sopii, se sinua suojelee Älä vaadi koskaan pääni sisään nähdä Sieltä tuskin löytyy sopivaa nähtävää
Kaaduit päivällä auton alle Kun väistit pyörällä siruja kadulla Se oli pudonnut minulta Sinulle lahjaa toin mutta jotenkin lankesin Vaan kuule: Olin huumautunut enimmäkseen sinusta Voi sinua
Kun koulun jälkeen kotiin seurasin Kattoikkunasta näin: avasit hiuksetkin Mahdatko muistaa kuvion lumessa
Minkä nimeen vannot? Keneen turvaat? Ketä muistat usein? Kuka unissasi käy?
On minä jota tottelet, on nimi jota tottelen Mutta ajattelen aina sinun parasta
