Maan sydämmessä on kasvain Joka hengittää ja mätää Lahonneet ovat juuret ja suonet Kuin tähti se kiertää rataa Multameressä, mustassa veressä Siellä sikiää kihiseviä vuoria
Minun edessäni minun kädessäni Niveliä, ulokkeita, kieroja, suoria On kaikki kiertynyt toistensa päälle On kaikki yhtä
Käyn levolle kostealle nurmelle Pulssin tuntevat sormeni kärjet Sinä löydät sen saman totuuden Jos nyt kuoresi särjet Tahrat ihossa, tahrat lihassa Asukas sokea tässä huuonessa Likaisin henki, saastaisin renki Nousee herraksi herran kuollessa
