Tuuliviiri yllä talon katon
monelta se huomaamatta jää.
Se kun on liikkumaton,
on tyyni silloin sää,
hieman se saa levähtää.
Tuuliviiri katollansa pysyy,
tekee mitä tuuli haluaa
ja linnuilta se kysyy,
ne minne katoaa
tuuleen kun lentää ne saa
Tuuliviiri rauhaton
mun sydämeni on.
Tuulen teitä vaeltaa
nyt sekin haluaa.
Levoton ja suruton ja vapaa
joka tuulen mukaan menemään.
Kun sellaisia tapaa,
niin kysyy itseltään:
Miksi mä paikalleen jään?
Itätuuli kutsuu mua itään,
kesätuuli vetää etelään.
Ja siteitä en mitään
kestä pitempään,
nyt joko lähden tai jään.
