Aavikolta tuulee, lyden saluunan ovet kii,
on nurkassa piano sen rell aaveet tanssivat balettii.
on seinn naulittu ss, naula on lpi sydmen,
ja min seison tss kun aaveet tarttuvat ksiini kuiskien.
Ne vievt mut baaritiskille tarjoten iloliemin,
juovun ja pyydn pianistia soittamaan svelmn,
jossa on tuuli ja vesi, niitty ja omenapuu, aavikon laidalta tuulee
on kaunista se mit muistoissain tapahtuu.
kirjoitan, seiniin autiotalojen, kirjoitan kuinka sinua tarvitsen,
kirjoitan rappukytvviin yksinisten.
kirjoitan, kirjoitan, kirjoitan.
saammun jaa uneksin intiaanista joka mua opettaa,
ett ihmisill on siivet ja rakastavaisilla luvattu maa,
tuo vanhaa intiaaninainen rukoilee unessa puolestani,
se sirottaa liekkeihin tuhkaa ja min nen sinun kasvosi edessni.
hern siihen kun saluunastani juoksee joku pois,
se ei ole aave joka mieltni kiusata vois.
min tiedn ett olit tll jossakin,
ei ole niitty eik vett joka omenapuutamme kaastelisi kauemmin.
kirjoitan, seiniin autiotalojen, kirjoitan kuinka sinua tarvitsen,
kirjoitan rappukytvviin yksinisten.
kirjoitan, kirjoitan, kirjoitan.
nyt kirjoitan, seiniin autiotalojen, kirjoitan kuinka sinua tarvitsen,
kirjoitan rappukytvviin yksinisten.
kirjoitan, kirjoitan, kirjoitan.
kirjoitan, kirjoitan, kirjoitan
