Kun joskus varjoon taivaltaa ja loiste lämmin kaikkoaa,
niin äidin äänen jostin kaukaa kuulen.
Se lohduttaen lausuu näin,
voi lapsein, katso valoon päin
sen loisteen huomaat ymmärtäin
käy hohde siivin myötätuuleen
Kai joskus tuntuu elo tää,
jää aivan ilman sävelmää,
sä etsi jälleen soinnut nää
ne lapsein löytävän sun luulen
refrain:
Niin kaukaa takaa tähtien
mua ohjaa ääni lämpöinen
kai äidin silmä aina valvoo lastaan.
kun maailmalla samoaa
sua kenties joku rakastaa
pois lähde tyhjyys palajaa
on rakkaus äidin totta ainoastaan.
äitini pienoinen
en sua mä nää mut säilyvää
on rakkaus tää
se sieluun jää
pois katoaa
yön musta maa
sun muistossa sen kirkastaa.
(2x)
Unholaan et jää
et jää
oi äiti milloinkaan
