Jo Karjalan kunnailla lehtii puu
Jo Karjalan koivikot tuuhettuu
Käki kukkuu siellä ja kevät on
Vie sinne mun kaihoni pohjaton
Ma tunnen vaaras' ja vuoristovyös'
Ja kaskies' sauhut ja uinuvat yös'
Ja synkkäin metsies' aarniopuut
Ja siintävät salmes' ja vuonojen suut
Siell' usein matkani määrätöin
Läpi metsien kulki ja näreikköin
Minä seisoin vaaroilla paljain päin
Missä Karjalan kauniin eessäin näin
Terve, metsä, terve, vuori
Terve, metsän ruhtinas!
Täs on poikas uljas, nuori
Esiin käy hän, voimaa täys
Kuin tuima tunturin tuuli
Metsän poika tahdon olla
Sankar jylhän kuusiston
Tapiolan vainiolla
Karhun kanssa painii lyön
Ja mailma Unholaan jääköön
Ihana on täällä rauha
Urhea on taistelo
Myrsky käy ja metsä pauhaa
Tulta iskee pitkäinen
Ja kuusi ryskyen kaatuu
