Vuosisadat vaihtuu, ihminen on sama kuka vielä muistaa Juudas kavaltajan Hän ystävyyden vaihtoi rahaan hopeiseen Ja kuoleman merkiksi hänen tiedän suudelleen
maailma muuttuu ihminen ei ahneusko himo, täällä voiton vei ei hälle mikään riitä, ei kulta hopea Hän valmis on rikkomaan pyhän valansa
Voitko jotain ehkä myydä vielä enemmän Onko ystävyyden hinta, rahaa kysyy hän
