Ajelulla puutaloja
joissa on onnelliset asukkaat
Osoiteltiin
Tuo voisi olla meidän
Autoja nyt seisahtunut
kaduille vesi ne on saartanut
Loppu tää on
mut ei maailman
mä tiedän
Kaupunki tulvii
hukuttaen mukanaan eilisen
Kohistessa sadekuuron
et kuule kun kerron
Sun jälkeesi on yksinäisyys
pahempaa kuin koskaan ennen
Kaupunki tulvii
huuhtelee katujaan
pesee pois muistojaan
Meistä ei enää
jäljellä mitään
Päivässä haihtuu
toiseksi muuttuu
Se vihloo ja syö
joka ytimeen asti käy yksinäisyys
tänäänkin minä luovutin
annoin sen nylkeä mua
Ajelulla puutaloja
