Kapakasta toiseen tuttavasta tuttavaan sukkuloin ja kartan kantapöytää Valomerkin ohi ankarasti bailataan Itseänsä etsii mies ja löytää
Peilissä on silmät jostain syystä vettyneet minua ne kyttää kukaties Unelmat on toteuttajan yli kävelleet sielu toistaa, on se sentään mies On se sentään mies
Näin kuiskaan hiljaa todeten on se sentään mies Ja sinä myöskin tiedät sen oot sentään mies
Tänä yönä kavereiden ovikellot soi henki kaltereitaan vasten töytää Hiekkalaatikossa pikkupoika piehtaroi itseänsä etsii mies ja löytää
Anteeksi ei pyydä silti anteeksi hän saa itseltään ja muiltakin kenties
Unohtaa ja muistaa muistelee ja unohtaa Huomenissa on se sentään mies on sentään mies
Näin kuiskaan hiljaa todeten oot sentään mies Kai sinä myöskin muistat sen oot sentään mies
