puut ovat riisuutuneet
minä pukeudun
kylmään varustaudun
en voi nukkua yli, huomiseen
astun lumeen
ja jäiseen tuuleen
toivon niin
usko pitää minusta kiinni
kun kaadun
rakkaus kantaa
uskon niin
tämä tie vie perille asti
kun saavun
näen auringon
kukat ojentavat varsiaan
minä suojan avaan
alkaa sataa
en voi päästä sisään, lämpimään
minä kävelen
märkään ja pimeään
toivon niin
usko pitää minusta kiinni
kun kaadun
rakkaus kantaa
uskon niin
tämä tie vie perille asti
kun saavun
näen auringon
