tähtiin kurkottaa
kaukoputkellaan
toiveikas, pieni ihminen
etsii paikan ihmeellisen
sen itselleen
valloittaa viisas ihminen
kadut täyttyy ja liput liehuvat
mä en ole nyt juhlatuulella
karkaa minun mukana puutarhaan
toisiimme kiinni kietoudutaan
jos et säkään ole juhlatuulella
ollaan kerrankin haudanvakavia
kasataan oma pesämme lemmestä
ehkä tästä tytöstä ja pojasta polvi paranee
suuren, turvallisen valtaistuimen
sellaisen tahtoo itselleen
kääntyy haudassaan
aikojen takainen
nöyrä ihminen
kadut täyttyy ja liput liehuvat
mä en ole nyt juhlatuulella
karkaa minun mukana puutarhaan
toisiimme kiinni kietoudutaan
jos et säkään ole juhlatuulella
ollaan kerrankin haudanvakavia
kasataan oma pesämme lemmestä
ehkä tästä tytöstä ja pojasta polvi paranee
kuu on niin ihmeellinen
sitä katselee
uusi ihminen
