kristallit ja hopeat kilpaa kiiltää ja lapset, ne on vaiti liian kuumissa hepenissään isä ja äiti juhlatunnelman tappaa voisi katseillaan mutta kestää
hysteerinen huuto naapurissa taas alkaa tytär ilman lupaa muuttaa sen kelvottoman hipin punkkaan peilistä äiti etsii hukkaan mennyttä nuoruuttaan
hullut etsii tietä helppoon rakkauteen toiset poimii sirpaleet aina uudelleen kuin posliiniperheen
voi ystävätkin piruja olla kun ne suuttuu jos loukkausta kauan jatkuu muukalaiseksi sydän muuttuu haavoja kauan umpeen sidotaan kyynel meinaa... mutta kestää kaiken se kestää
hullut etsii tietä helppoon rakkauteen toiset poimii sirpaleet aina uudelleen kuin posliiniperheen
hullut etsii tietä helppoon rakkauteen toiset poimii sirpaleet ja kasaa uudelleen ja uudelleen
