Kauan sitten tai kauemmin kerjäläisen tapasin
Kuin koira apua anoi
Silloin nousi mieleeni yltäkylläinen kotini
Hyvä puoli minussa sanoi
"Vaikka jakaisit kaikkesi, päästäisit hänet pöytääsi,
silti sinulle kylliksi jää"
Muistan viime sanansa: "En voi mitään korvata,
mutta taivas kaiken hyvittää"
Niin paikalta pakenin rakkaitten luo
En kerjäläisiä sentään kotiini tuo
Ja onneni käsitin näin miettien
Laupias olen vaan en samarialainen
Monta vuotta myöhemmin kuolinvuoteella makasin
kun kolme enkeliä näin
Uskoin vielä taivaisiin minut sinne johdettiin
missä kaikki kaikki kääntyy nurinpäin
Kuin koira nyt vaellan helvetissäin
Pimeästä kuljen pimeään päin
Ja tie murtaa käärmeen muistuttaen
"Sinä et ole mikään samarialainen"
