Nousi neitonen norosta,
varsi valkia vedestä.
Lehon lemmen liepehiltä,
kullaiselta koivikolta.
Lintu lauleli lehossa,
pieni lintu pensahassa.
Tuota toivoili enimmin,
halajaili hartahimmin.
Kullaistansa kulkevaksi,
marjaistansa matkovaksi.
Kullaistansa kuikutteli,
marjaistansa maanitteli.
Katsoi ylös tavahalle,
katsoi alas aaltoloille.
Tuota toivoili enimmin,
halajaili hartahimmin.
Kullaistansa kulkevaksi,
marjastansa matkovaksi.
Sulho noin sanoiksi virkki,
vettä myöten vieritteli.
Niin mie mieltynen sinuhun,
kuin sie suostunet minuhun.
Ompa tietty tietyssäni,
mesimarja mielessäni.
Lempilintu liitossani,
soriainen suojassani.
Ompa tietty tietyssäni,
mesimarja mielessäni.
