Katosi minulta kellaribaari,
sen raiskaava ilmapiiri,
kusen turvottama lastulevy,
huono huumorimusiikki,
ja vihreä huopainen kangas,
jolla pallojen luiden massa,
umpiluiden massa,
vetää toisiaan puoleensa
Ja pimut tulee pakkasesta,
ne tulee käydäkseen kusella vaan
Ja ne sihisten kiroaa sitä,
kun siitäkin rahastetaan
Ja ne yhdet ne ainoat illat, joiden takia elettiin,
joiden takia kai koskaan en tottunut kaupunkiin
Väheni minulta luontoni kesti
kahdesti viikossa
sen enempää anelematta,
kokovartalopuudutuksen
Ja se kesti sen matalan katon
ja maiseman niukkuuden
tarpeeksi sieläkö vielä vai
vieläkö ketäisin sen
Ja pimut tulee pakkasesta,
ne tulee käydäkseen kusella vaan
Ja ne sihisten kiroaa sitä,
kun siitäkin rahastetaan
Ja ne yhdet ne ainoat illat, joiden ihanuus huipentui,
kun puoliväkisin vosuista hikisen liivin ui
Ja ne yhdet ne ainoat illat, joiden takia elettiin,
joiden takia kai koskaan en tottunut kaupunkiin
