pystyyn jäätyneet puut torin laidalla kaupunki nukkuu, kyyryssä roudan alla lumesta löydän yhdet tuoreet jalanjäljet en olekaan yksin maan päällä joku on liikkeellä
lumessa harhailen joku käveli tästä mua ennen
ja kelloja soittaa tuo onneton kuin tahtoisi yhteyden johonkin saavuttaa kelloja soittaa koko voimallaan kuin koittaisi rinnastaan kadonneet laulut saada soimaan taas
kun jokainen uusi aamu on kuin suruhuntu päälleni puen sen ovesta ulos lähden ei jää tullut jäädäkseen ei vain lähde sovinnolla olenko ainut maan päällä joka viruu vielä täällä?
lumessa harhailen joku polun on tehnyt mua varten
ja kelloja soittaa tuo onneton kuin tahtoisi yhteyden johonkin saavuttaa kelloja soittaa koko voimallaan kuin koittaisi rinnastaan kadonneet laulut saada soimaan taas
