Tyhjyydestä ilmestyy hahmo Ei pedon, ei thinisen Muodoton, nimeton Mutta tarkoitettu
Ruton enkeli Kaunis kuin lusifer, säihkyvä kuin itse pahuus Ruton enkeli Ja hän on lähellä
Oikeassa kädessään punainen keihäs Vasen kotienne yllä Oikeassa silmässään tuho Vasemassa uudelleen syntymä
Ruton enkeli Hän on kääntänyt kasvonsa kohti luomakuntaa Ruton enkeli Liian kauan alusta, vain hetki kaiken lopusta
Ehkä juuri tällä hetkellä keihäs kajahtaa ovenlautaan Ehkä juuri tällä hetkellä rutto astuu kotiinne Seillä set istuu ja odottaa Kärsivällisenä, valppaana ja varmana
Ja teidät isketään tuskien veriselle tantereelle Akanain joukkoon