Harmaa maisema eessäni kantautuu loputon. Mieli havahtuu, pelkkää lihaa, olen Haavoittunut kuolematon... Heikko on ihmismieli... Turhat luulot raastaa sisälläni etsin lähdettä pimeyden. Tyhjää mieli, järki poistaa kaiken valon Mieleen eksyy moni, arvaten... Tuliympyrään sen kahlitsen...
Tätä loputonta polkua Olen karkoitettu kulkemaan.
Tänne hulluus tuo Kuljen polkua Kohti tuntematonta Täällä harmaa vie Läpi kahlautuen, on Vedet mustuneet karman Tänne vaisto vie Varmaan loppuhun Kohti tuntematonta Täällä taakseen jää Varjo huurteinen Jäljet maan sekaan häviää
Höyryt ja liejut Maanaliset suot Kasvot maan ravinneet Kauan sitten kaatuneet Miehet menneiden Tulevien päivien Loppuun asti toisiaan Vihaa verenhimoissaan
Harmaa maisema eessäni kantautuu loputon. Mieli havahtuu, pelkkää lihaa, olen Haavoittunut kuolematon... Heikko on ihmismieli... Turhat luulot raastoi, sisältäni Löysin lähteen pimeyden. Tyhjeni mieli, järki poisti kaiken valon Mieleen eksynyt minä, arvaahan sen... Tämä oli harharetki...
