Sotaa, sotaa, sotaa
Saisinko? Saisinko?
Saisinko nimen alle siihen viivalle?
Sano, poika, niin vihan valtio rajataan
Satanus, itseteossa juovuksissa vihan humala
Siinä pahuus, missä viha, myös on Jumala
Todellinen paha
Onko valta vai raha vai ahneus?
Vai tyhmyys, jonka ihminen kirjoittaa?
Onko se aika, kasvatusmaailman tapa: tammas hampaasta?
Ihmiset: tuomitun määritelmät?
Sotaa, sotaa, sotaa
Älä puhu poika
Kuunnellaan, jos hiekka lasissa tippuu
Anna menneiden olla
Mikään ei muutu paperini musteessa, vaan annan nimeni
jos ostamme pidemmän nuoruuden
Näistä vähistä päivistä en tuhlaa yhtään
Eläimesi väen
Minä sinua ja sinä minua ja heitä
Sydän on kotona ja koti on sodassa
Sota on loputon ja sydän on puhdasta tulta
Palaen se savuu näkyy kauas
Se savu on mustaa
Anteeksi, etten rakasta
Sotaa, sotaa, sotaa!
Älä puhu poika
Kuunnellaan, jos hiekka lasissa tippuu
Anna menneiden olla
Voi kun et puhuisi, poika
On mesta tainnuttava, tajuttava unohtaa
Älä puhu poika
Kuunnellaan, jos hiekka lasissa tippuu
Anna menneiden olla
Voi kun et puhuisi, poika
On mesta tainnuttava, tajuttava unohta
