Vanhan tanssilavan tutun nään, sen eteen pysäytän
palaa mieleen aika nuoruuden
muistan kuinka ihastunut vain mä sinuun olinkaan
jäin portin pieleen sua katsoen
haavekuvat täällä kesäilloin susta rakensin
sanotuksi saanut en vain mitä halusin
jälkeen vuosienkin tunnen vielä oudon kaipauksen
nyt peittyneet on harmaat seinät taakse koivujen
refrain:
Sun maailmaan vielä tahtoisin mä sukeltaa uudestaan
sun maailmaan taivaan siniseen kun liitää saan
luo sun maailmaan
Vuodet vierivät mut mikään mielestä ei unhoon jää
tänään kuljen aikaan entiseen
jospa täällä elää voisin, nähdä tutun hahmos sun
saman onnen saisin uudelleen
kuulin sinun nousseen junaan pohjoisesta etelään
mä poikamieheksi jäin tänne elämään
oot kai naimisiinkin mennyt, vaan mä tiedä sitä en
junan äänet joskus kuulen niin kuin mua kutsuen
