Yösyvän tulloo, out kaanis ku öenen viita
Kuunsirppi kulukoo, aukoo taevaan ikkunoeta
Epäpyhänä sinuva pittäävät, uhmoot jumaloo ja puavin yksinvaltoo
Päevänä jona peon merkin heijän otassaan näin
Hyö kiänti viisjkannan viärinpäen
Päevänä jona kunnijan naenen noejan maeneen sae
Niin pirut piispoja sakastissa persiiseen nae
Noetavaeno
Liekit nousoo, tulj´ja tuska puhistaa
Kuoloo vanahat opit, piäsöö kirkko peloestaan
Vatikaanin lahtooja pirun kyrpä suussa, ee just nyt voe huastella
